Kirjaudu

Tämä toiminto mahdollistaa rekisteröitymisen ja kirjautumisen Avainklubiin Facebook-tilin avulla. Rekisteröityessäsi toiminto hakee automaattisesti tietosi ja kuvasi Facebook-tililtäsi, ja luo niiden perusteella tilin Avainklubiin.

Toiminnon käyttäminen vaatii että olet lukenut ja hyväksynyt Avainklubin käyttöehdot.


Muista hyväksyntäni tällä koneella

Idean vapaa liikkuvuus

Maunu Korpela on Suomen Keksijäin Keskusliiton toiminnanjohtaja
Maunu Korpela on Suomen Keksijäin Keskusliiton toiminnanjohtaja

Ajatukset, aiheet, puhtaasti älylliset toiminnot ja ideat ovat aineettomia eli immateriaalisia, mutta eivät koskaan immateriaalioikeudellisen yksinoikeuden kohteita, vaikka niillä saattaa olla huomattavaakin taloudellista arvoa tai lisäarvoa ja yhteiskunnallista merkitystä. Tämä yleisesti hyväksytty ja teollistuneiden valtioiden IP-oikeusjärjestelmistä tunnettu ratkaisu kehittyi jo 1900-luvun alussa. Oikeustekninen rajanveto idean ja keksinnön välillä vaikuttaa lähtökohtaisesti yksiselitteiseltä: ideat eivät kuulu immateriaalioikeudellisten yksinoikeuksien kohteiden joukkoon. Esimerkiksi Platonin ideaoppi, idea elokuvan aiheesta tai ratkaisutapa ideasta kannattavan liiketoiminnan synnyttämiseksi eivät ole sinänsä immateriaalioikeudellisella yksinoikeudella varattavissa. Ratkaisu perustui ja perustuu edelleen (elinkeino yms.) vapauden vaatimukseen. 

Ideoita ideoista

Ideat muodostavat vapaan ja kaikkien ulottuviin tarkoitetun varannon. Ideat ovat vapaita liikkumaan ja näin ollen jatkokehittymään ja kehittämään yhteiskuntaa. Yhteiskunnan tunnustaman aineettoman yksinoikeuden hinta on idean objektivoituminen ja sen ilmaisu. Objektivoituminen voidaan käsittää eräänlaisena materialisoitumisena, jossa idea kehittyy immateriaalioikeuden kohteeksi esimerkiksi teokseksi tai keksinnöksi. Voidaan sanoa, että patenttioikeus kohdistuu siis idean tekniseen ilmentymään, mutta ilmaistuun ideaan ei kohdistu tekijänoikeutta. Tekijänoikeus kohdistuu teokseen, joka puolestaan kuljettaa tietoa ja vie ideaa eteenpäin. Esimerkiksi Apple-yhtiötä luotsanneen Steve Jobsin lausahduksen ”I want to put a ding in the universe” synnyttämät ajatukset ja ideat ovat vapaasti käytettävissä, mutta em. sanamuodossa olevaan teokseen kohdistuu tekijänoikeus vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä sekä Suomessa, että Yhdysvalloissa Suomen mm. vuonna 1986 ratifioiman Bernin yleissopimuksen (1886) Pariisin sopimuskirjan nojalla, jota vahvistaa kaikissa Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenvaltioissa vuonna 1995 voimaantullut WTO:n perustamissopimuksen liitesopimuksena oleva TRIPS-sopimus.

Syntyykö talouskasvu ideoiden kasvusta ja niiden monistamisesta? Ideat ovat uudistumisen ydin. Ne eivät ole taantuma-alttiita. Suuri osa taloudellisesti tuottavista ideoista, ratkaisumalleista (tuote-, palvelu- tai liikeideoista) ei synny strategisen huippuosaamisen keskittymissä tai laboratorioissa vaan luovan keksijän kokemasta kitkasta karheassa tarvelähtöisessä massa- tai täsmätuotekehitysarjessa. Idea voidaan käsittää tiedollisena hyödykkeenä. Esimerkiksi brändi-ideaa – ts. ideaa viestistä, joka sisältää jatkuvasti täytettävän ja uudistuvan lupauksen – ei voine kukaan yksin omistaa. Mikään ei ole vaarallisempi kuin idea, kun se on (IP-oikeudellisesti) yksin. Riski ja idea, mutta myös liiketoiminta kasvavat monta reittiä. Idealla vapaamatkustaminen on IP-oikeudellisesti katsottuna imartelua, mutta immateriaalioikeudellisella yksinoikeudella se on kielletty. Koska ideaan ei kohdistu omistusoikeuden kaltaista yksinoikeutta, ideaa ei voi (pääsääntöisesti) ”varastaa”. Idea voidaan suojata (inter partes) esimerkiksi salassapidon, kilpailukiellon tai jopa yksinoikeuslausekkeen avulla, muttei suojaus toteudu koskaan täydellisesti kaikkiin tahoihin nähden (erga omnes). Ideoilla ei ole isänmaata, kun taas teollisoikeudet syntyvät, elävät ja kuolevat kotimaassaan (lex rei sitae pääsääntö).

Löydetty idea

Vaikka tietämys ja omiin kokemuksiin perustuva osaaminen on luovuuden perusta voi vakiintuneiden käytäntöjen ja strategisten valintojen (best practice yms.) seuraaminen rajoittaa luovuutta ja estää idean syntymisen. Graham Wallas uskoi, että vaikka luova ajattelu alkaakin tietoisessa mielessä, sen on voitava hautua ja unohtua hetkeksi. Esimerkiksi astuessaan kylpyyn Arkhimedes huudahti yllätyksellisesti ja äkillisesti ”ηὕρηκα!” oivallettuaan hydrostaattisen periaatteen. Huudahdus tarkoittaa sananmukaisesti ”olen löytänyt”. Patenttioikeudellisesti ymmärrettynä löytö voidaan käsittää keksinnön vastakohtana; löytö julkituo jotain jo olemassa olevaa. Löytöön ei kohdistunut 200-luvulla eKr. yksinoikeutta, eikä tänä päivänäkään löytöä voida patentoida. Kuitenkin etymologisesti verbi keksiä (englanniksi ”to invent”/ ranskaksi ”inventer”) latinaksi invenire tarkoittaa sekä ”löytää”, että ”toteuttaa”... Lisäksi keksintö voidaan käsittää tarveidean, markkinointi-idean ja toteutusidean summana. Ideaan sitoutuminen ja motivoituminen vaativat vastaanottokykyä, asiantuntevaa arviointia ja idean hyväksymistä, kun taas eteenpäin vieminen ja jatkokehittäminen suuntaamista ja kanavointia.

Ideoista muutoksiin

Nykyistä IP-oikeuden kehitystä vauhdittaa suojatarpeen kasvu, keskustelu ehtojen heikkenemisestä sekä toteamus oikeuksien voimistumisesta. Tulevaisuudessa aineettomien oikeuksien merkitykseen vaikuttavat ainakin mm. globalisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, aineettomien oikeuksien politisoituminen sekä aineettomien oikeuksien kentän ekspansio. WIPO:n Genevessä 14.11.2011 julkaisemassa Maailman henkinen omaisuus 2011 -raportissa todetaan IP-oikeuksien olevan avainasemassa innovatiivisten yritysten strategioissa maailmanlaajuisesti. IP-oikeuksien myynti ja lisenssitulot jatkavat edelleen kasvuaan (vuonna 1970 n. 2,8 mrd $, vuonna 2009 n. 180 mrd $). Lisäksi uusia toimijoita, kuten IP-selvitysyhtiöitä ja välittäjiä, on saapunut kehittyville IP-markkinoille. Kasvujohteisuus on vauhdittanut muutoksia IP-lainsäädännöissä ympäri maailmaa. EU:n komission teollis- ja tekijänoikeusstrategiassa 2011 katsotaankin yhtenäisten teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinoiden toteutumisen vaativan muun muassa yhtenäisen patenttisuojan ja patenttilitigaatiojärjestelmän luomista sekä liikesalaisuuksien suojan vahvistamista. Nämäkin ideat materialisoituvat väistämättömättä luvuiksi. 

Maunu Korpela
toiminnanjohtaja, Suomen Keksijäin Keskusliitto

Kommentit

  • Leena Merisaari 737 päivää sitten

    Idea ideasta kohti innovaatioita.

    Idea omistajansa pään sisällä ei johda minnekään. Vaikea päätös onkin, milloin kannattaa ensimmäisen kerran jakaa oma idea, kenen kanssa ja millä foorumilla. Niin kauan kun jaettu idea on vielä löyhä eli tasolla, jolla sen päälle "näkyviä" tuotteita ja palveluita pystyy kuvaamaan vain ihanteellisin ja ideaalisin sanakääntein, idea voitaisiin ymmärtää vapaaksi riistaksi. Seuraavassa vaiheessa, kun joku, missä tahansa, pystyy jalostamaan ja kuvaamaan itselle ja muille jaetun idean päältä kaupallisesti ja sosiaalisesti merkitseviä ominaisuuksia, idea löytää oikean omistajansa ja vaatii suojausta. Joku on saanut ideasta idean, joka saattaa johtaa keksintöön, jossa myös rationaaliset edut ja hyödyt ovat arvioitavissa. Innovaatioksi synty on mahdollinen, mutta ei täysin varma. Tietyn ajan suojattuina makaavat aineettomat omaisuudet voisi laittaa taas vapaaseen kiertoon. Ajattelun ja löyhien ideoiden vapaa ja monisuuntainen liikkuvuus on hedelmällistä. Samoin tarpeeksi makuutettujen ja käyttämättömien oikeuksien uudeelleen liikkeellepano.

  • Maria Lehtimäki 613 päivää sitten

    Ideoiden kehittely on mukavaa aivojumppaa. Hyvällä mielikuvituksella varustettuna ja jokapaikanhöylänä työskennelleenä ihmisenä melko tuskatonta kehitellä viimeistelyä vaille toimiviksi tuotteiksi (pelkän ajatuksen voimalla).
    Ideakaapparit ovat niitä kivoja ihmisiä, jotka ensin esim. työympäristössä lyttäävät keksintösi täysin toimimattomana aivopieruna ja vievät sen sitten eteenpäin omissa nimissään. Harmillista joutua kohteeksi. Saa ihmisen varovaiseksi.
    Avainklubi on foorumi, jossa on mukava päästellä näitä aivopieruja ja katsoa mitä tapahtuu. Jalostuneimmat keksinnöt/innovaatiot pidän itselläni... vielä hetken.